S2-oppilaiden arviointi on hankalaa: miten voi varmistua siitä, että arvioi vain oppilaan osaamista omassa aineessa eikä samalla tämän kielitaitoa. Tässä muutama ohje:
1. S2-oppilaiden arvioinnissa ei ole kompensaatiota. Et siis voi joustaa numeroissa yläkanttiin siksi, että oppilaan äidinkieli ei ole suomi. Kompensaatiota sen sijaan tarvitaan arvioinnin tavoissa (suulliset kokeet, oppimistehtävät, pidennetty koeaika jne.).
2. Vältä kirjallisia kokeita. Jos suullisten kokeiden järjestäminen on hankalaa, mieti olisiko kokeelle vaihtoehtoa (oppimistehtävä, tehtäväpaketti, suullinen esittely, oppilas tekee tehtävän suullisesti ja nauhoittaa/videoi tuotoksensa…). Monivalintatehtävät mittaavat käytännössä vain kielitaitoa ja lukunopeutta, niiden käyttöä kannattaa vakavasti harkita niin S2-oppilaiden kuin kielellisesti heikkojen oppilaiden kanssa.
3. S2-oppilaita ei tarvitse arvioida numeroin ennen päättöarvivointia. Vaikka voisit antaa oppilaalle hyväksytyn arvosanan, mieti onko tämän etu kuitenkin arvioida sanallisesti. Tämä ainakin tilanteessa, jossa antamasi arvosana vaikuttaa päättöarvosanaan ja on odotettavissa että kielitaidon kehittyessä myös osaaminen ja näyttö omassa aineessasi kehittyy.
Äidinkielen huoltoasema 